Ihana Santorini - matkatunnelmat osa 2

Nyt viimeinkin seuraa jatkoa toukokuiseen Kreikan-matkaamme, jonka alkuosasta Ateenassa jo kirjoittelinkin. Ateenasta matka jatkui siis lautalla kauniille Santorinin saarelle.

Me tehtiin lauttamatka Blue Star Ferries -nimisellä yhtiöllä, joka liikennöi lähes kaikille Kreikan saarille (ainakin tosi monelle!). Olimme ostaneet liput etukäteen netistä ja kävimme noutamassa ne satamasta lähtöaamuna. Laivaliput voi ostaa myös satamasta ennen laivan lähtöä, mutta kiireisimpään sesonkiaikaan voi olla silti hyvä varata ne netistä. Tähän sellainen varoituksen sana, että vaikka liput olisi ostanut kauankin aiemmin, niin paikat (ilmeisesti) jaetaan vasta lippuja tulostettaessa, ja me huomasimme vasta laivassa, että meidät oli pistetty istumaan useamman penkkirivin päähän toisistamme. (Olimme varanneet muutaman euron kalliimmat, nimetyt "air lounge" -paikat - halvimmilla lipuilla pääsi kyllä laivaan, mutta ilman nimettyä paikkaa.) Koska matka oli 8 tunnin mittainen, päätimme suosiolla etsiä vierekkäiset paikat jostain yleisistä tiloista, ja niitä onneksi olikin runsaasti.

Vaikka matka oli pitkä, oli silti hieno kokemus saapua saarelle lautalla ja nähdä miten määränpää läheni ja levittäytyi silmien edessä :D suosittelen kyllä, varsinkin lyhyemmillä matkoilla!

Lautta lähestyy Santorinia

Santorini-reissun alkuosa osoittautui meille hyväksi oppitunniksi siitä, mikä on oikeasti meille tärkeää lomalla, ja miksi kannattaa tehdä isojakin päätöksiä, jos se edesauttaa viihtyvyyttä. Kerroin aiemmassa postauksessa, että olimme valinneet Karteradoksen kylästä edullisen majoituksen, joka toimisi hyvänä tukikohtana retkiä ajatellen mutta jossa olisi mahdollisuus myös rentoutua uima-altaan äärellä (mikä meille oli tämän reissun ehdottomasti tärkein kriteeri). Majoituksemme Villa Margarita oli juuri sellainen kuin oli luvattu, mutta vasta paikan päällä selvisi muutama yksityiskohta, joiden vuoksi emme olleetkaan niin tyytyväisiä kuin olimme odottaneet. Huoneessamme oli tosi kylmä (ilmastointi ei siis ollut päällä), ja äänieristys oli olematon. Lisäksi majatalo sijaitsi jossain kummallisessa tuulitunnelissa, sillä allasalueella kävi koko ajan suorastaan kylmä viima, vaikka ulkona muuten oli juuri sopivan lämmintä. Altaalla ei siis tehnyt lainkaan mieli viettää aikaa, ja kun vielä heräsimme aamuvarhaisella kovaäänisten lintujen elämöintiin, olo ei ollut millään muotoa rentoutunut.

Olemme tottuneet "tyytymään" (emme sentään toisiimme, hehheh...) ja olemaan valittamatta, jos jokin ei mene odotusten mukaisesti. Nyt kuitenkin päätimme ronskisti, että jos loman löhöilytarkoitus ei toteudu senhetkisessä majapaikassa, niin mehän vaihdetaan maisemaa ja nautitaan loppulomasta täysin rinnoin. Ja se oli ehdottomasti joka ylimääräisen pennin arvoista! Muutimme kolmen Karterados-yön jälkeen vielä viideksi yöksi Kamarin kylään hotelli Zephyrosiin, josta löytyi vapaa hotellihuone. Muutosta oli erittäin hankala kertoa englantia puhumattomalle majatalon emännälle, mutta lopulta viesti meni perille (Googlen kääntäjällä oli osuutta asiaan) ja pääsimme uuteen majoitukseemme. Zephyros oli rento perheomisteinen hotelli, jossa oli myös oma hotellikissa ja -koira! Siellä kaikki oli mitä parhain päin, ja täydellinen rentoutuminen oli todellakin mahdollista, kun huone oli hiljainen, allasalue toimi ja rantakin oli lähellä. Ei siis kannata jäädä tuleen makaamaan ainakaan kun on kyse lomasta!

Hotellikissa :D

Mitä me sitten teimme Santorinilla uima-allas- ja rantalöhöilyn lisäksi? Yksi oma kohokohtani oli aiemmassa postauksessa mainitsemani kävely/vaellus Firasta kalderan reunaa pitkin saaren pohjoiskärkeen Oiaan. Matkan pituudeksi oli merkitty 10-12 km ja eri lähteissä sen kestoksi 2-5 h omasta tahdista riippuen. Meillä meni kuitenkin lounas- ja muine taukoineen varmaankin noin 6 tuntia, jos en ihan väärin muista. Matkalla oli useita nousuja ja laskuja, ja varsinkin reitin loppupuolen nousu Oiaa kohti oli erityisen pitkä ja kivinen. Maisemat ovat kuitenkin henkeäsalpaavia, ja kävely on aivan ehdoton tapa nähdä Santorini koko vaihtelevassa komeudessaan: upeat valkoiset talot, tunnelmalliset kylät sekä karun kivikkoinen ja koskematon luonto. Jos kävelyreitti kiinnostaa, niin itse käytin tätä sivua apuna "suunnistuksessa" (käytännössä eksymisen vaaraa ei ole, mutta muutama maamerkki on hyvä tunnistaa).

Täältä kävely alkoi! Siellä se Oiakin juuri ja juuri näkyy taustalla.

Skaros Rock ja sinne viettävät portaat Imerovigli-kylän edustalla. Tämä on kävelyreitin vapaaehtoinen "lisäosa", johon kannattaa varata ainakin puoli tuntia ylimääräistä. Oia pilkottaa tuolta puun takaa. 

Näkymä Skarokselta kohti lähtöpaikkaa ja Firaa. Nuo kalliokerrokset ovat jotain aivan upeaa!

Reitin viimeisellä puoliskolla ei juurikaan ole rakennuksia ennen Oiaa (paitsi tuo yksinäinen hotelli kaukaisuudessa).

Tässä kohtaa oltiin jo voiton puolella :D

Oian auringonlasku oli patikkapäivänä hieman pilven peitossa, mutta olihan tämäkin nyt todella vaikuttava näky!

Kamariin muutettuamme teimme myös toisen kävelyretken, nimittäin Mesa Vouno -kukkulalla sijaitsevaan antiikin aikaiseen Theran kaupunkiin. Tänne ei ollut pitkä matka hotelliltamme, mutta reitti oli käytännössä pelkkää jyrkkää vuorenrinnettä, joten pari tuntia tähänkin taisi vierähtää. Sinä päivänä sattui olemaan jokin kansallinen (vai peräti kansainvälinen?) museopäivä, joten pääsimme Theraan ilmaiseksi. Se oli kiva juttu siksikin, että Thera ei ollut mikään tajunnanräjäyttävä kokemus. Jonkinlainen konteksti olisi ollut paikallaan, jotta ei olisi tuntenut katselevansa vain kivikasoja. Paikalla oli muutamia infotauluja, mutta ne oli kirjoitettu niin puisevasti etten ollenkaan jaksanut keskittyä :D Ateena-postauksessa mainitulta Rick Stevesiltäkään ei löytynyt Theraan ääniopastusta. Minulla kävi myös mielessä, että en ehkä jaksanut innostua Therasta niin paljon siksikään, että viime vuonna Italiassa tehty Pompeji-visiitti nosti muinaiskaupunkiriman niin valtavan korkealle. Kävelykiipeily oli kyllä kiva, ja reitti kulki suloisen pikku luostarin ohi, joka oli piilossa Kamarin puoleisella rinteellä.

Theraa

Harkitsimme käyntiä myös Akrotirin kylässä, jonka lähellä olisi ollut useampikin kiinnostava juttu: lisää muinaisjäänteitä Akrotirin arkeologisella alueella, saaren eteläkärjen majakka sekä "Red Beach", jota on jossain tituleerattu Santorinin kauneimmaksi rannaksi. Emme kuitenkaan tällä kertaa käyneet Akrotirissa, sillä tässä vaiheessa meillä oli enää kaksi päivää jäljellä ja halusimme käyttää vikat päivät vielä viimeiseen Oia-vierailuun (ilman tuntien patikoinnin tekemää veroa hehkeyteen) sekä löhöilyyn ja pakkailuun. Oiassa puolestaan jäi näkemättä Ammoudin kalastajakylä, joka sijaitsee aivan saaren kärjessä useamman sadan askelman päässä.

Lopuksi vielä muutama ravintolavinkki!

Karterados:

- Katerina's Traditional Restaurant. Täällä kävimme varmaan 2-3 kertaa Karterados-aikana. Osaksi siksi, että ruoka oli hyvää, mutta oikeastaan alueella ei juuri ollut kilpailuakaan.

- Erotokritos Bakery. Tämä oli tosi hyvä leipomo, joka oli vain parin sadan metrin päässä ekasta majoituksestamme. Koska majoitukseen ei kuulunut aamiaista, ostimme aamiaistarpeet ekoina aamuina yleensä täältä.

Fira:

- Theoni's Kitchen. Selvästi rennompi ja vähän ehkä turistimainenkin paikka, mutta hieman syrjäisempi sijainti mahdollisti rauhan. Palvelu oli ystävällistä, mutta ei tunkeilevaa, ja täällä saatiin jättimäinen ilmainen jälkkäri :D Söimme Firassa vain kerran, joten muista paikoista ei ole kokemuksia.

Oia:

- Laokasti. Tänne raahauduimme sen patikkaretken jälkeen, jolloin hyvä ruoka ja viini tulivat enemmän kuin tarpeeseen :D Palvelu oli ensiluokkaista ja ruoka ehkä sitäkin parempaa!

- Elinikon. Tämä on aivan Oian kärjessä ja yksi niistä ravintoloista, josta kuuluisaa auringonlaskua on helppo seurata. Me tosin tulimme tarkoituksella syömään jo aikaisemmin, jotta pääsisimme lähtemään ennen turistimassoja, jotka vyöryvät ulos Oiasta heti auringon laskettua.

Kamari:

- To Pinakio. Tälle aivan ehdoton supersuositus! Taisimme ekalla kerralla maksaa yhteensä pääruoista ja juomista (olut ja neljänneslitran viinikolpakko) 26 e, ja tämän kaupan päälle tuli 1. alkuviinakset (en nyt muista minkä nimistä) 2. jälkiruoka ja 3. jälkiruokaviiniä (joka oli kuulemma punaviiniä johon oli sekoitettu hunajaa!). Kaikki oli vieläpä mielettömän hyvää, joten lienee sanomattakin selvää että tulimme tänne uudestaan :D Tämä oli kumpanakin kertana aivan täynnä, joten kannattaa tulla ajoissa tai varata pöytä, jos tänne mielii.

- Alexander. Täälläkin kävimme kaksi kertaa! Täällä oli paljon etenkin kalaa ja muita mereneläviä, mutta taisin kumpanakin kertana valita jotain muuta. Ekalla kerralla otimme jaettavaksi "Greek plate for two", jossa oli muutamia eri kreikkalaisia makuja. Täällä soitettiin myös elävää kreikkalaista musiikkia, mikä oli mukava lisä.

- Souvlaki Stop. Tämä on nyt sitä pikaruokaosastoa, josta sai muutamalla eurolla mukaansa runsaasti täytetyn pitarullan eli gyroksen.

Pelkäsin aluksi, että Kamarissa saisimme tyytyä vain nakit ja muusi -tyyppiseen Suomi-baariruokaan, mutta olinpa kovin väärässä. Kyllä sieltäkin löytyi loistopaikkoja kun vain viitsi etsiä etukäteen, eikä meitä loppujen lopuksi edes ahdisteltu tervetuloa mitä kuuluu -huuteluilla niin paljon kuin olin odottanut! :D

Alkuhankaluuksista huolimatta Santorinin-loma oli juuri sitä, mitä olimme kaivanneet. Olisi aivan upeaa päästä joskus yöpymään jossain kalderan puoleisessa kylässä, näköalalla totta kai! Noissa valkoisiksi kalkituissa kylissä se Santorinin todellinen taika nimittäin piilee. Jos varaa kalderayöpymiseen vain on, niin sieltä saisi varmasti mielettömän häämatkakokemuksen. Muilta osin Santorini on varmaankin aika tyypillinen lomasaari. En ehkä suosittelisi Santorinia keskikesällä, sillä saari on niin pieni ja kadut niin kapeita (ainakin kalderan puolella), että turisteilta ei varmaan näkisi eteensä. Totta kai jokaisessa suositussa lomakohteessa on varmasti täyttä kesäisin. Voisin kyllä hyvin lähteä Santorinille uudestaankin! Kiinnostavia matkakohteita vain on niin paljon, pelkästään jo Kreikan saaristossa...

Kysykää ihmeessä jos kaipaatte lisätietoja jostain asiasta! Kiva kun jaksoitte odottaa matkakertomusta näinkin pitkään :)