torstai 4. lokakuuta 2018

Jotain lainattua -vintagehääpukuvuokraamon avajaisissa

Pidän kovasti menneiden vuosikymmenten tyylistä etenkin vaatteissa ja kauneudessa, ja pukeudun toisinaan itsekin vintagetyyliin. Siksi olin erityisen iloinen, kun blogisähköpostiin tuli kutsu uuden, vintagehääpukuja vuokraavan Jotain lainattua -liikkeen avajaisiin. Nuo avajaiset järjestettiin eilen keskiviikkona, ja suuntasin paikalle mukanani yksi kaasoistani.

Jotain lainattua sijaitsee Helsingissä aivan Hakaniemen metroaseman tuntumassa osoitteessa Siltasaarenkatu 13. Rakennus on jonkinlainen monitoimitila, eikä sen ulkopuolella ainakaan avajaispäivänä ollut viitteitä vintagepukuvuokraamon olemassaolosta. Vahingossa liikkeeseen ei siis voi eksyä, mutta kunhan löytää numeron 13, on oikeassa paikassa. Liikkeeseen pääsee ajanvarauksella, joten vierailupäivänä on varmasti joku ovella vastassa.

"Teollisen" ympäristön keskeltä liikkeeseen astuminen on kuin matkustaisi ajassa ainakin viisikymmentä vuotta taaksepäin. Avajaispäivänä liikkeessä soi vanha musikaalimusiikki, ja nurkkahyllykössä oli koristeena ihania ajanmukaisia asusteita ja kruununa liikkeen omistajan isovanhempien ja muiden sukulaisten hääkuvia. Liikkeen ulkonäköön on selvästi panostettu, ja sinne oli todella mukava tulla.








Saimmekin aivan yksityisen tilaisuuden, sillä olimme paikalla heti avajaisten alkaessa, jolloin moni muu oli varmaan vielä töissä tai muissa menoissa. Tämä oli mielestäni ainoastaan hyvä asia, koska liike on melko pieni, ja näin mahduimme rauhassa selaamaan ihania pukuja ja kyselemään lisätietoja. Liikkeen omistaja Emma on silminnähden erittäin kiinnostunut vintagesta ja hänellä on siitä vahva asiantuntemus, mikä lisäsi meidän vierailijoiden hyvää fiilistä.

Ja ne puvut! Liikkeen vanhimmat puvut taisivat olla 20-luvulta ja tuoreimmat 80-luvulta, mutta suurin osa sijoittui 50- ja 60-luvuille, ellen ole aivan väärässä. Mielestäni pukuvalikoima oli yllättävän laaja ja pukuja oli enemmän kuin niin pienikokoiselta liikkeeltä välttämättä olettaisi. Ainakin erilaiset tyylit ja mallit olivat mielestäni oikein hyvin edustettuina.

Omat suosikkini olivat kaikki 40-lukulaisia, mikä ei oikeastaan yllättänyt minua, sillä sen vuosikymmenen tyyli miellyttää silmääni muutenkin eniten. Löysin kaksi aika samantyyppistä pukua, joihin erityisesti ihastuin ja jonka tyylisiä haluan ehdottomasti sovittaa sitten kun koen oman puvun hankinnan ajankohtaisemmaksi. En olekaan tainnut juuri puhua hääpukutoiveistani, mikä johtuu siitä, että minulla ei ole asiasta vielä kovin selvää kuvaa. Alla olevista suosikeistani saa kuitenkin hieman osviittaa. Pitkät hihat ja pitsi ovat minulle erityisesti mieleen!



Kuvassa tätä ei näy, mutta tämä puku on sota-ajan tyyliin koottu saatavilla olevista kangaspaloista.
Helmassa näkyy yhdessä kohtaa palojen sauma, joka mielestäni lisää puvun viehättävyyttä. 

Viimeinen mekko on tosi ihana, mutta hääpukuun sen malli on omaan makuuni liian arkinen. Voisin kuitenkin hyvin käyttää tuollaista mekkoa muissa tilanteissa.

Suosikeissani, kuten monissa muissakin vintagepuvuissa, on se ongelma, että koot ovat hyvin pieniä. Aiemmin ihmiset olivat sirompia, joten vähänkään täyteläisemmän voi olla hankalaa löytää sopivaa vintagepukua. Jotain lainattua -liikkeessä oli kuitenkin yllättävän hyvin myös isokokoisempia pukuja, joten varmasti ihan kaikenkokoisilla ja -muotoisilla on mahdollisuus löytää unelmiensa vintageyksilö. Moni on varmaan kirppislöytöjen kohdalla tuntenut mieletöntä tuuria, kun on löytynyt täydellisesti istuva vaate. Vintagepukujen kohdalla tuo tunne on vielä voimakkaampi - kuin ihana vaate olisi odottanut kaikki nämä vuosikymmenet juuri minua! Emmakin puhui vintagen "taiasta", jonka voin itsekin allekirjoittaa, vaikka en kovin montaa oikeaa vintagevaatetta omista. Osa taiasta liittyy ainakin itselläni myös siihen ajatukseen, että joku viime vuosisadan puolenvälin kaunotar on käyttänyt vaatetta tai asustetta omana aikanaan, ja nyt se on minun hyppysissäni 2010-luvulla.

Vuokraamoajatus on siitä ihana, että samat kauniit puvut voivat ilahduttaa kymmeniä morsiamia ja silti pysyä liikkeessä niitä arvostavia käyttäjiä varten. Minulle puvun vuokraus tuntuu toistaiseksi vähän vieraalta - tavallaan sitä haluaisi hääpäivän puvun olevan käyttöhetkellä oma. Vuokraus ei kuitenkaan poikkea käytännössä yhtään siitä, että myy oman pukunsa eteenpäin häiden jälkeen. Vintagepukujen kohdalla vuokraus tuntuu järkevämmältä, koska kuten Emmakin sanoi, vintagekaupoista voi olla tosi vaikeaa löytää hääpukuja, puhumattakaan siitä että ne olisivat oikean kokoisia. Itsekin haluaisin edes jollain tapaa vintagesta muistuttavan puvun, enkä ole tähän mennessä nähnyt kovin monia seuratessani oman kaasotettavani (?) pukusovituksia. Olenkin melko varma, että tulen vierailemaan Jotain lainattua -liikkeessä sitten kun etsin omaa pukuani, vaikka en lopulta päätyisikään hankkimaan vuokrapukua.

Jotain lainattua on myös tulevan viikonlopun Love Me Do -messuilla, joita odotan jo kovalla innolla! Kannattaa pistäytyä heidän luonaan ihailemassa historiallisten helmojen havinaa :) Itse ainakin aion mennä katsastamaan varsinkin ne puvut, joita en vielä nähnyt avajaispäivänä.

Voisitteko te vuokrata hääpukunne? Tykkäättekö vintagetyylistä? Entä kävikö joku muukin noissa avajaisissa? :)

2 kommenttia:

  1. Oi vitsit, ihana että kävit avajaisissa ja kirjoitit niistä! Mullekin tuli kutsu, mutta koska liike on Helsingissä ja minä Turussa keskellä viikkoa, jäi väliin :( Selasin kyllä netistä kaikki liikkeen pukukuvat läpi ja löytyi monta todella kaunista.

    Itselle myös ajatus puvun vuokraamisesta tuntuu hiukan ontolta. Lisäksi hääpuvun suhteen makuni on näyttävämpi ja runsaampi kuin usein sirot vintage-mekot tarjoavat, mutta tästäkin huolimatta katselin ihan silmät kiiluen mekkokuvia netissä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi liike käy näköjään myös messuilla, niin valikoimaan pääsee tutustumaan vähän helpommin jos on muutenkin paikalla :) Täytyy vielä miettiä tuota vuokrausasiaa - juuri nyt se ei tunnu ihan omalta, mutta kenties mieli muuttuu vielä. Vintagepuvut ovat tosiaan usein aika siroja, ja runsaammat taitavat olla niitä 80-luvun kermakakkuja :D

      Poista