Aikataulu syntyi muuten aika helposti, mutta selvästi isoin tässä vaiheessa noussut kysymys liittyy potrettikuvien ottamiseen. Ottaako kuvat ennen vihkimistä vai vasta sen jälkeen? Olen ollut "aina" sitä mieltä, että haluaisin ensikohtaamisemme tapahtuvan vasta niinsanotulla alttarilla. Aikataulun kannalta se kuitenkin näyttää pulmalliselta. Haluamme panostaa valokuvaukseen, emmekä koe mukavaksi odotuttaa vieraita perusteellisen kuvaussession ajan. Täksi ajaksi järjestettäisiin tietenkin vähintään jokin cocktail-tilaisuus, ellei muutakin ohjelmaa, mutta silti tuntuisi vähän hassulta "hylätä" meidän takiamme tulleet ihmiset heti seremonian jälkeen. Koska vihkiminen ja juhlat vietetään samassa paikassa, kuvia ei voi ottaa samalla kun vieraat siirtyvät juhlapaikalle. En myöskään tiedä, pystyisinkö nauttimaan valokuvaustilanteesta, jos mielessä olisi kiireen tuntu.
 |
| Kuva |
Juuri nyt näyttää siis aika todennäköiseltä, että potrettikuvamme otetaan ennen vihkimistä. Keinotekoinen "first look" -kuvaus ei tunnu minusta luontevalta ajatukselta, vaikka olenkin nähnyt monia ihania kuvia tällaisista tilanteista. Minusta valokuvien oton ennen vihkimistä ei kuitenkaan tarvitse automaattisesti tarkoittaa myös first look -kuvauksia. Olen vähän leikitellyt ajatuksella, että tapaisimme jossain ensin ihan kahdestaan ja menisimme sitten yhdessä kuvaukseen. Toisaalta jos kuvat kerran joka tapauksessa otetaan ennen vihkimistä, miksi ei sitten saman tien kuvaututtaisi myös ensitapaamista. Sen voisi toteuttaa niinkin, että sulhanen seisoo jossain, sitten minä menen lähelle ja käännyn itsekin selin, ja sitten käännymme samaan aikaan ja siitä joko saadaan kuvia tai ei :D Rakennettu olkapään koputtelu -tilanne ei tunnu yhtään omalta (ja varmaan nyt kun sanon näin niin löydän itseni reilun vuoden päästä juuri tässä puuhassa).
Vaikka olemme tällä hetkellä kallistuneet tähän, asiaa täytyy vielä pohtia. En ole vielä täysin valmis luopumaan ensikohtaamisesta vasta vihkitilaisuudessa. En oikein pysty kuvittelemaan, miltä alttarille astelu tuntuisi jos toisen on ehtinyt jo nähdä. Vihkiminen varmasti tulee jännittämään joka tapauksessa, joten en näe etukäteen otettuja kuvia ainakaan jännityksen murtamisen kannalta.
Minusta olisi myös kiva, jos olisimme potrettikuvissa oikeasti jo aviovaimo ja -mies. Tulisiko ennen vihkimistä otetuista kuvista jälkeenpäin pienintäkään sellaista ajatuksen murua, että "niin, emmehän me tuolloin olleet vielä naimisissa"? Tämä on vähän tyhmä ajatus, mutta en voi kieltää, etteikö tämä olisi käynyt mielessäni. Toisaalta joitakin "vihittyjä" kuvia saataisiin joka tapauksessa, sillä haluaisimme muutaman potretin myös iltahämärässä.
 |
| Kuva |
Pari käytännön asiaakin minua mietityttää. Mitä vihkisormuksille tehdään, jos kuvat otetaan ennen vihkimistä? Laitetaanko ne näön vuoksi sormiin kuvia varten, otetaan pois ja laitetaan sitten pian uudestaan, kun siihen on virallinen "lupa"? Entä miten palauttaa jännitys toisen näkemisestä vihkitilaisuutta varten? Kuvausten ja vihkimisen välille täytyisi jäädä tarpeeksi palautumisaikaa. Tietenkin yksi mahdollisuus on marssia alttarille yhdessä, mutta jotenkin en näe tätä meille sopivana ratkaisuna.
Tästä tekstistä varmasti välittyy niin tuntemani kaksijakoisuus kuva-asian suhteen kuin taipumukseni jossitteluunkin. Olisinkin enemmän kuin kiinnostunut kuulemaan teidän mielipiteitä ja järkeilyjä suuntaan tai toiseen. Jos otatte/otitte kuvat vasta vihittyinä, mitä vieraat tekevät sillä välin ja kauanko aiotte käyttää kuvaukseen aikaa? Ja jos joku osaa vastata noihin käytännön kysymyksiin niin se on plussaa! :D
Meille tulee noi Firt Look -kuvat yhdistettynä potrettikuvaukseen ennen vihkimistä, mutta ajattelin ne ovelasti sujauttaa toisiinsa sillä tavalla, ettei tulisi mitään olkaan koputteluita. Ehkä enemmän haluan tallentaa sen fiiliksen niihin kuviin, kun ensimmäisen kerran kohdataan. Ja sormuksen kanssa kuvia, otamme sitten auringonlaskun aikaan juhlapaikalla, kun otamme vielä muutamat potretit. :)
VastaaPoistaKuulostaa hyvältä suunnitelmalta :) Kohtaamisesta on varmasti kiva saada kuvamateriaalia!
PoistaMeillä oli vihkiminen ja juhlat samassa paikassa ja otimme kuvat ennakkoon. Ehdottomat plussat tuossa on se, että voi varata valokuvaukselle pari tuntia ilman, että vieraat joutuvat odottelemaan, ja ottaa kuvia rauhassa. Samalla sai oikeasti nauttia kahdenkeskisestä ajasta oman rakkaan kanssa päivänä, joka vihkimisestä eteenpäin oli täynnä ihmisiä ja iloa.
VastaaPoistaKäytännön asioista sen verran, etten muista oliko minulla vihki sormessa vai ei (kävin kurkkimassa, että näemmä oli ��), eikä sitä kuvista huomaa. Sormuskuvat tulivat sitten erikseen. Etukäteen olin pohtinut samaa eli voiko sormuksia käytää ja onko jotenkin epäaitoa ottaa kuvia etukäteen, mutta häiden jälkeen en ole kertaakaan ajatellut, että kuvat olisivat jotenkin ‘vääriä’. Tunnelma oli myös mahtava jo ennen virallista vihkimistä!
Jännitys itse vihkitilaisuuteen tuli ihan huomaamatta, kun menin “perinteiseen” tapaan piiloon vierailta ja sulhanen oli vastaanottamassa juhlaväkeä. Kun aika koitti, odotti sulhanen ja kaikki vieraat, vihkipaikalla. Ei siinä tarvinnut etsiä jännitystä toisen näkemiseen. Perhosia oli vatsassa joka tapauksessa ��
Lisäksi vieraan näkökulmasta liputan ehdottomasti kuvien ottamista ennakkoon. Monien häiden alku on ollut tarjoituista virvokkeista huolimatta vähän lässähtänyt, jos juhlaa eli hääparin saapumista on joutunut odottamaan pidempään. Ei tosin kaikkien, eli onnistuu tuokin, mutta se on vaikeampaa. Kannattaa keksiä pikkusyötävän lisäksi jotain muutakin ohjelmaa, tekemistä tai tutkittavaa esim. tarinoita hääparin yhteisestä historiasta, polttarikansioita ym., joilla vieraat unohtavat hääparin odottelun.
Mahtavaa kuulla kokemuksia jo häitä viettäneeltä, kiitos kommentista! :) Tämä auttoi selkiyttämään omia ajatuksia. Tuo on hyvä pointti, että kuvauksessa voi rauhoittua (melkein) kahdestaan, kun siihen ei koko loppupäivänä ole tilaisuutta. Hyvä että jännitys palautui vihkimistä varten, tämä oli erityisen kiva kuulla! Kyllä se tosiaan vieraan näkökulmasta lienee parempi, että juhlat pääsevät heti jatkumaan. Kiitos vielä Marja! :)
PoistaMäkin liputan vieraiden näkökulmasta ennen vihkimistä otettavien kuvien puolesta, mutta teette tietenkin niin kuin teille sopii parhaiten :) Olen samaa mieltä siitä, että first look -kuvista voi tulla helposti keinotekoisen oloisia, ikään kuin odotetaan myös tietynlaista reaktiota minkä sitten pitäisi kameralle näkyä. Eiköhän sitä rakkautta välity päivän aikana otetuista kuvista luontevasti muutenkin :) Meidän suunnitelma on tällä hetkellä ottaa kuvat ennen vihkimistä ja kävellä yhdessä vihittäväksi, mutta tuo oli kyllä hyvä idea että voisi tavata ensin ihan kahdestaan...
VastaaPoistaKiitos Satu! Kiva huomata, että idea saa kannatusta muiltakin! First lookissa ehkä tosiaan on pieni onnistumispaine, vaikka olen ihan satavarma että kaikissa näkemissäni first look -kuvissa tunteet ovat olleet ihan aitoja :)
PoistaMe aiomme vähän odotuttaa vieraita eli otamme kuvat vihkimisen jälkeen. Minulle se hetki "alttarille" sulhasen luo kävellessä on niin tärkeä, etten aio luopua siitä, että tuo on aidosti ensimmäinen kerta, kun toisemme näemme. Mieluummin tingin vähän potrettiajasta ja otamme vaikka jotain lisäkuvia esim. iltavalossa. Tarkoitus on etsiä potrettien kuvauspaikka mahdollisimman läheltä juhlatilaa, jolloin matkat eivät lisää odotteluaikaa. En myöskään usko, että sulhaseni edes jaksaisi tönöttää kovin pitkää aikaa kuvattavana, joten siinä mielessäkin noin tunti potrettien ottamiseen saa riittää. Tänä aikana vieraille on tarjolla juotavaa ja runsaasti ohjelmaa juhlapaikalla.
VastaaPoistaYmmärrän oikein hyvin päätöksen syyn! Olen oikeastaan vähän yllättynyt, ettei kommenteissa toistaiseksi ole ollut enemmänkin vihkimisen jälkeiseen kuvaukseen päätyneitä. Kuulostaa siltä, että olette miettineet järjestelyt hyvin :) Teillähän on tosi lähellä esimerkiksi Lehtisaari, josta varmaan ainakin saisi upeita kuvia! Ja varmasti siinä meren äärellä ollessa oikeastaan mistä vain. :)
PoistaMeillä kuvausaika ratkesi valollisten seikkojen vuoksi helposti. Kuvat oli pakko ottaa ennen klo 15.30 alkavaa vihkimistä, koska helmikuun valotilanne ei olisi sallinut myöhempää kuvausta. :D
VastaaPoistaAlkuun asiasta päätettyämme minua hieman harmitti, että ensikohtaaminen ei tapahdu alttarilla, mutta nyt jälkikäteen olen todella tyytyväinen, että tapasimme Jarkon kanssa jo aiemmin kuvauksissa. Lataus olisi nimittäin voinut olla altarilla niin suuri, että olisi mennyt aivan epämiellyttävän isoksi tunneitkuksi ja vihkiseremoniasta olisi jäänyt mieleen vielä nykyistäkin vähemmän. Kirkko jännitti aivan hurjasti jo nyt, joten jestas, jos olisimme ensitavanneet vasta alttarilla.
Otimme first look -tyyppiset kuvat ilman paineita juurikin ajatuksella, että samapa kai tuo on antaa kameran laulaa, kun Jose kerran mukana mestoilla joka tapauksessa on. Kuvat eivät meillä ole mitenkään tajuntaaräjäyttävät, mutta ei haittaa lainkaan, koska tilanne oli.
Myös ajankäytön osalta liputan etukäteiskuvauksen puolesta. Meillä meni kuvissa siirtymisineen kaikkiaan 2,5 tuntia (mukana myös kaikki yhteiskuvat kaasojen ja bestmanien kanssa). Minusta olisi ollut kurjaa odotuttaa vieraita vihkimisen jälkeen ja toisaalta samalla minua olisi jurppinut, että ähh tässä me nyt tuhlaamme hyvää juhlinta-aikaa ottamalla kuvia, jotka olisimme voineet ottaa jo aiemmin.
Toivottavasti pohdinnoista on apua teidän pohdintojen tueksi! Tuota en muuten ollut edes tajunnut ajatella, että emme olleet vielä naimisissa potrettikuvissa. Ei onneksi vaivaa lainkaan, kun nyt tajusin. :D Pakko sanoa, että tämä avioelämä ei ole häämatkaa lukuunottamatta toistaiseksi muuttanut meidän arjesta mitään, eli ehkä siksi ei tullut edes mieleen tuo ollaanko kuvissa jo naimisissa vai ei -asia. Toisen lähellä oli hyvä olla ennen kirkkoa ja toisen kanssa on hyvä olla kirkon jälkeen. <3
Huippua kuulla toisenkin vaimoutuneen kommentti asiaan, kiitos Krista <3 Hauskaa, minulle ei tullut edes mieleen tämä talvihäiden tärkeä valoseikka :D Sinänsä "hyvä", että teillä ei ollut kuin yksi vaihtoehto, niin ei ainakaan tarvinnut vatvoa asiaa :) Hyvä kuulla tuo jännitysjuttukin, minuakin tulee ihan varmasti jännittämään niin kovasti, että ehkä olisi ihan hyväkin jos toinen pääsee vähän etukäteen rauhoittelemaan!
PoistaKuviin tosiaan varmasti saa uppoamaan ihan niin paljon aikaa kuin vain haluaa. Tuokin on ihan totta, että itsekin varmaan haluaisi jo päästä juhlimaan heti kun se vain on mahdollista.
Minusta tuntuikin vähän hoopolta pohtia naimisissaoloasiaa, koska se ei ole tullut minulle mieleen kenenkään hääkuvien kohdalla tätä ennen. Eikä selvästi monelle muullekaan, joten hyvä vain :D Eihän sillä varsinkaan näin vakiintuneissa suhteissa ole "mitään väliä", vaan asia on juuri niin kuin kauniisti sanoit :)
Ehdottomasti kommenttisi auttoi pohdinnassa! Vaikka itse olisi jo jokseenkin varma jostain, on aina mukavaa saada sille lisäpontta muiltakin. Näiden kaikkien kommenttien ansiosta asia ei tunnu minusta enää niin huolettavalta :)
Täällä on pohdittu tismalleen samoja asioita, ja päädytty valokuvaukseen ennen vihkimistä. Aikataulullisesti meidän on vain järkevintä ottaa kuvat ennen vihkimistä, vaikka minua harmittaa että emme silloin näe toisiamme ensimmäistä kertaa vasta alttarilla. Toisaalta hetki on varmasti ihana ja ikimuistoinen jokatapauksessa, joten en ajatellut surra tätä sen enempää. Mitään pakotettuja First Look-kuvia emme aio ottaa, mutta on ihana, että potrettikuvaukselle on tarpeeksi aikaa, eikä meidän tarvitse kiirehtiä ettei juhlimisaikaa mene hukkaan/vieraat tylsisty.
VastaaPoistaIhana lukea Krista sinun kommentti teidän hyvästä kokemuksesta asian tiimoilta, pohdinnoista oli apua ainakin täällä päätöksen "sinetöimisessä". :)
Kiitos Jannica! Kiva että en ole ainoa, jonka aihe pistää pohdiskelemaan. Molempiin puoliin on hyviä argumentteja, minkä takia päätöksenteko tuntuukin välillä niin vaikealta :D Ihan varmasti teidänkin ensikohtaaminen on erityinen, vaikka ei tapahdukaan alttarilla! On ollut ihana lukea näitä kommentteja, ne todellakin helpottavat sinetöintiä :)
PoistaMe otimme potretit vihkimisen jälkeen. Alttarilla tapaaminen oli itselleni niin iso asia, että ennen kaikkea siksi. Myös se vaikutti, että pääsimme fiilistelemään hääpäivää ja vihkitilaisuutta kuvauksen aikana, koska meidän potretit ei ollut varsinaista kameralle hymyilemistä, vaan kuvaaja toivoikin, että jutustelemme ja halailemme ja pussailemme fiiliksen mukaan. Vieraat nauttivat cocktail-tilaisuudesta ja rennosta minglailuhetkestä ennen häiden virallisempia osuuksia.
VastaaPoistaMutta molemmissa toki puolensa! :) Nauratti tuo sanomasi olkapään koputtelemisesta :D
Tuokin kuulostaa kyllä erinomaiselta ratkaisulta! Hyvä jos vieraatkaan eivät pitäneet järjestelyä odotteluna vaan nimenomaan hetken hengähdyksenä :) Molemmissa tosiaan on puolensa, minkä vuoksi päättäminen onkin vaikeaa... Kiva jos teksti tuotti hupia :D
Poista