Käytännön eroja Suomi- ja brittihäiden välillä

Viime viikolla isännöimme Charlien vanhempia, jotka olivat käymässä Suomessa neljättä kertaa. Heidän aiemmat vierailunsa ovat sijoittuneet maalis-, huhti- ja joulukuulle, joten oli todella mukavaa päästä vihdoin näyttämään kesäistäkin Suomea. "Käristyskupoli" oli ehtinyt viilentyä juuri ennen visiittiä, mutta meillä oli silti lähes koko viikon ajan mukavan aurinkoista ja juuri sopivan lämmintä. Kuten olin toivonutkin, kesä-Suomi näyttäytyi vieraille parhaimmillaan!

Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun näimme heidät "livenä" uutenavuotena tapahtuneen kihlauksemme jälkeen. Pääsin siis esittelemään sormusta ekaa kertaa, vaikka olivathan he toki sen kuvissa jo nähneet. Charlien sormuskin kiinnosti yksinkertaisuudestaan huolimatta heitä erityisesti, sillä Britanniassa miehillä ei ole tapana käyttää kihlasormusta lainkaan, vaan sormus pujotetaan sormeen vasta vihkitilaisuudessa. Naimisissa olevat naiset käyttävät siis yleensä kahta sormusta ja miehet vain yhtä. Charlie halusi kihlasormuksen suomalaiseen tapaan, mutta hän ei todennäköisesti hanki erillistä vihkisormusta vaan tulee käyttämään pelkästään tuota nykyistä myös häiden jälkeen.

Viikkoon mahtui sellaisia suomalaisia kesäaktiviteetteja kuin mökkireissu ja ulkoilua Nuuksio-retken ja frisbeegolfin muodossa (frisbeegolf oli heille ihan uusi juttu, mutta he innostuivat siitä niin että ryhtyivät heti etsimään vastaavaa kotinsa läheltä Englannista!). Tämän blogin aiheeseen kuitenkin liittyy enemmän vierailumme Suomenlinnaan, jossa halusimme tietenkin näyttää heille hääpaikkamme Tenalji von Fersenin ja sen ympäristöä. Tenaljiin ei luonnollisesti päässyt sisälle, mutta halusimme heidän kuitenkin näkevän, millaisessa miljöössä häitä tullaan viettämään. Ja kyllä he tuntuivat tykkäävän! Kävimme myös syömässä saarella sijaitsevassa Bastion Bistrossa, jossa toimii yksi Suomenlinnan muutamasta pitopalveluyrityksestä. Tiedustelemmekin heiltä varmasti tarjouspyyntöä.

Hääasioista puhuttaessa ja juhlapaikkaan tutustuessa esiin nousi muutamia suomalaisten ja brittiläisten häiden käytännön eroja. En ollut ajatellut, että mitään ihmeempiä eroja onkaan, mutta brittivieraat tuntuivat hieman hämmästelevän sellaisia asioita, jotka minulle ovat täysin itsestäänselvyyksiä. Olikin mielenkiintoista kuulla vähän vertailua!

Britanniassa häitä vietetään usein paikoissa, joista kaiken saa valmiina pakettina (paitsi jos vihkiminen on kirkossa ja juhlat ravintolassa). Charlien vanhemmille oli erikoista, että juhlapaikkamme on pelkkä tyhjä tila, jonne täytyy itse hoitaa pitopalvelu, koristeet, viihdykettä ja niin edelleen. Suomalaisille häille hyvin tyypillinen järjestely oli siis heidän korvissaan varsinainen DIY-haaste :D Monet brittiläiset hääpaikat ovat maailmalla vallitsevan hääbisneksen mukaisesti nimenomaan "Hääpaikkoja™", joissa on valmiina vihkitila, catering ja kaikki muukin häihin tarvittava. Juomat menevät joko hääparin piikkiin tai vieraat maksavat ne itse, mikä on tuttua suomalaisillekin ravintolahäille. Kun kerroimme, että järjestämme jossain vaiheessa juomienhakureissun Tallinnaan, Charlien isä kysyi, eikö olisi vain helpompaa "vuokrata baari". Olimme viime syksynä Englannissa Charlien sedän 50-vuotisjuhlissa, jotka järjestettiin ladossa, ja sinne oli hankittu pyörillä kulkeva baari - siis sellainen asuntovaunun näköinen, jonka kylkeen avautui baaritiski. Valitettavasti vähän epäilen tällaisen palvelun olemassaoloa Suomessa, vaikka se briteille tuntuikin ihan selvältä jutulta :D

Tässä saman idean hyvin Pinterest-henkinen toteutus. Kuva

Osittain tätä hääpakettiasiaa selittää se, että Britanniassa vihkimistä ei voi järjestää ihan missä huvittaa. Minulle oli uutta tietoa se, että vihkipaikan täytyy olla erikseen rekisteröity vihkimistä varten, eli jos vihkitilaisuus ei ole kirkossa, se täytyy järjestää jossain muussa hyväksytyssä paikassa. Ulkovihkiminen ei siis ole mahdollista, ellei vihkipaikkaan ole nimenomaan hankittu myös ulkolupaa. Tämä tuntuu erikoiselta suomalaiselle, joka voi järjestää vihkimisen lähestulkoon missä tahansa pusikossa, kunhan vain vihkijä suostuu tulemaan sinne. Ymmärtääkseni Britanniassa myös itse vihkijöiden toimiluvat on sidottu tiettyihin paikkoihin.

Juttelimme päällisin puolin myös Englannissa pidettävästä juhlasta, jonka Charlien vanhemmat ovat tarjoutuneet järjestämään häiden jälkeen (tästä voisin kirjoittaa myöhemmin lisää). Vaikka tässä tilaisuudessa ei tarvitsekaan ottaa huomioon hääpaikan kriteerejä, jonkin verran jo juhlitutkin häät vaikuttavat asiaan: joissain juhlapaikoissa tulee laskuun nimittäin automaattisesti "hääbonus", jos pari on pukeutunut häävaatteisiin. Vielä on siis epäselvää, saammeko tilaisuuden käyttää hääpukuja toisen kerran vai joudummeko jättämään ne kotiin. Olisi totta kai mahtavaa saada käyttää pukua uudestaan, mutta jos se ei ole mahdollista, niin sekään ei haittaa.

Toivon, että en anna Charlien ihanista vanhemmista väärää kuvaa, kun sanon että heidän ensisuhtautumisestaan joihinkin yllämainittuihin asioihin tuli vähän sellainen fiilis, että on jotenkin erikoista, jopa "hippimäistä", järjestää häät "omatoimisesti" ja pitää vihkitilaisuuskin (toivon mukaan) ulkona. Vaikka tämähän on Suomessa ihan peruskauraa :D Ymmärrän tietenkin, että toisenlaisiin tapoihin tottuneen reaktio saattaa aluksi olla hämmennys välittömän innostuksen sijaan. Mutta kyllä he tietenkin tajuavat, että maassa maan tavalla, ja suomalaiset hääjärjestelyt tulevat heille kauttamme koko ajan tutummaksi. Yksi kansainvälisten häiden parhaita puoliahan on kulttuurien ja tapojen yhdistely, joten uskon että suomalaiset tavat tuovat ulkomaalaisille loppujen lopuksi lähinnä eksotiikkaa!

Selkeytynyt vieraslista

Yksi hankalimmista hääsuunnittelun alkupään asioista on ehdottomasti ollut vieraslistan laatiminen. Meillä on isot suvut, jotka vievät leijonanosan vierasmäärästä, mutta kavereitakin olisi kiva kutsua...  Jaoin vieraslistaan liittyvää turhautumista ja muita ajatuksia aikaisemmin täällä.

Iso osa turhautumisesta johtui siitä, että lista oli paisumassa reilusti yli sadan henkilön, ja monet juhlatilasuosikeistamme tuntuivat vetävän korkeintaan sata henkilöä. Minua kuitenkin arvelutti nuo max. 100 hengen tilat, koska yksi meille tärkeistä tilakriteereistä oli se, että tilassa ei olisi ahdasta. Esimerkiksi yhtenä vaihtoehtonamme ollut Villa Haka vetää nettisivujensa mukaan sata henkeä, ja olin saanut siellä häävieraana olleelta kaveriltani sellaisen kuvan, että se oli tuolla vierasmäärällä jo ahtaan rajoilla. Monesta muustakin noin sadan hengen tilasta tuli sellainen vaikutelma, että vieraat joutuisivat istumaan aika selkä selkää vasten, vaikka periaatteessa kaikki mahtuisivatkin.

Tässä kuvassa pöytien välissä näyttäisi olevan mukavasti tilaa. Kuva

Ajattelinkin jo kauhulla, että miten saamme reilun sadan vieraan listan karsittua reilusti alle sataan, kun tuntui että karsiminen oli muutenkin jo ollut vaikeaa. Juttelimme vanhempiemme kanssa alustavasta listastamme ja yritimme selvittää, olisiko heillä voimakkaita mielipiteitä vierasjoukon kokoonpanosta (vaikka tarkoitus oli tietenkin tehdä lopulliset päätökset itse).

Charlie halusi etenkin selvittää, olisiko hänen vanhempiensa mielestä kamalaa, jos yhtä tiettyä ja etäistä serkkukatrasta ei kutsuttaisi. Vanhemmat olivat sattumoisin juuri olleet eräissä sukulaistytön häissä, jonne kaikki vieraat olivat saaneet tuoda avecin. Ennen kuin ehdimme edes ottaa asiaa kunnolla esille, Charlien äiti pohdiskeli ääneen, että kaikki tämän etäisen perheen lapsethan tosiaan seurustelevat, ja varmaan heitä harmittaisi jos kumppaneita ei kutsuta... Nykyään kyllä vähän naurattaa, kun ajattelee, että olimme salaa toivoneet "lupaa" jättää nämä serkut pois listalta ja nyt pitäisi vielä poikaystävätkin kutsua!

Päädyimme sitten osittain tämän vuoksi siihen ratkaisuun, että kutsumme sulhasen puolelta kaikki serkut, mutta aviopuolisoita/kihlattuja lukuunottamatta emme heidän kumppaneitaan, joita emme edes tunne. Minä jätin omalta puoleltani pois muutaman perheellisen serkun, joiden kanssa en ole ollut tekemisissä ainakaan viiteen vuoteen, ellei pidempäänkin. Tällä taktiikalla vierasmääräksi tuli 104. Tuosta puuttuu vielä me itse, vihkijä, valokuvaaja, mahdollisia muita toimijoita ja muutama muu vieras joiden toivoisimme voivan osallistua. Jotakuinkin lopullinen henkilömäärä on siis 114-115, mutta aiomme antaa esim. pitopalvelukyselyissä vierasmääräksi 120, ajatuksella "mieluummin ylä- kuin alakanttiin".

Jossain näillä main listapohdintoja rupesimme muokkaamaan ajattelutapaamme: mitä jos emme ryhtyisikään väkisin karsimaan hyvältä tuntuvaa listaa, vaan kääntäisimme katseet suoraan vain tarpeeksi suuriin juhlatiloihin? Huomasin heti, miten rennommin vierasasiaan suhtautui, kun saattoi ajatella jo lähtöruudussa, että kaikki tulevat mahtumaan.

Ja niinhän siinä kävi, että juhlapaikaksi valikoitui tila, jossa ahtaudesta ei todella tarvitse murehtia. Kuten viimeksi kerroinkin, häämme pidetään Suomenlinnan Tenalji von Fersenissä, jonne mahtuu jopa 200 ruokailijaa. Meidän reilusti pienempi vierasjoukkomme tulee siis sopimaan sinne mainiosti, vaikka jokaikinen kutsuttu vieras saapuisi paikalle. Tilaa on sen verran, että voimme järjestää pöydätkin oikeastaan miten päin tahansa. Mielestäni Tenalji on sen muotoinen ja näköinen, että tila ei myöskään muutu kolkoksi, vaikka useampi kymmenenkin jättäisi tulematta - kuten voi hyvin käydä välimatkojen vuoksi. Juhlatilamme on siis hyvin joustava. Kaiken kaikkiaan on mukavaa olla näin luottavaisin mielin asiasta, joka muutama kuukausi sitten tuntui vielä kovin stressaavalta.

Pöydät voisi järjestää esimerkiksi näin, jotta tuo toinen puolisko jäisi vapaaksi tanssimista varten. Kuva

Täytyy kyllä sanoa, että vieraslistaa laatiessa on ollut karua huomata, miten joitain ihmisiä on välillä ajatellut pelkkinä numeroina. Etäisten perheellisten kohdalla karsimispäätös on tuntunut erityisen hyvältä, kun on nähnyt listan pienenevän kertaheitolla jopa neljällä tai viidellä. Ihan kamalaa! Mutta ehkä täytyy lohduttautua sillä, että jos joku todella näyttäytyy pelkkänä numerona, niin ehkä se jo itsessään kertoo, että kyseistä henkilöä ei ehkä kannata kutsua omaksi häävieraaksi. Suurimman osan kohdalla en ole tietenkään ajatellut näin raadollisesti.

Oletteko te priorisoineet suunnittelussa juhlapaikkaa vai vierasjoukkoa? Onko muillekin käynyt näin, että suhtautumistapa on suunnittelun aikana kääntynyt toisinpäin?

Juhlapaikka hanskassa!

Voi miten mukavalta tuntuu kirjoittaa tätä! Vaikka häihimme onkin vielä pari vuotta aikaa, niin tänä keväänä ja kesänä on ollut muutamia turhautumisen hetkiä, kun häiden suuret linjat (juhlapaikka ja vieraiden lukumäärä) tuntuivat olevan kovin hakusessa. Nyt olemme kuitenkin ottaneet ehkä suurimman ja konkreettisimman askeleen eteenpäin, kun olemme löytäneet ja varanneet hääpaikan!

Kesäkuisia häitämme tullaan siis viettämään Suomenlinnan Tenalji von Fersenissä. :) Jee!!! Kävimme katsomassa tilaa pari viikkoa sitten ja päädyimme tekemään alustavan varauksen jo samana päivänä. Nyt varausmaksukin on vihdoin maksettu, joten voin hyvillä mielin kirjoittaa tästä! Tenalji von Fersen olikin ensimmäinen ja viimeinen juhlatila, jota kävimme katsomassa paikan päällä. Mikään muu paikka ei samalla tavalla kutkuttanut etukäteen, ja siellä oli myös autottomana helppo käydä. Ja vierailun jälkeen olimme kumpikin sitä mieltä, että tämä se on. :)

Huomasin ilokseni, että livenä sali ei ollut lainkaan niin hämärä kuin kuvien perusteella.

Kirjoitin keväällä juhlapaikkojen etsinnästä täällä. Mainitsin silloinkin Tenalji von Fersenin yhtenä mahdollisuutena, mutta olimme alun perin hylänneet sen paikan tiukan vuokra-ajan vuoksi. Tilaan nimittäin pääsee vasta juhlapäivän aamuna klo 10 ja juhlien on päätyttävä klo 1 mennessä. Näytössä selvisi kuitenkin kaksi asiaa, jotka rauhoittivat mieltäni näiden rajoitusten suhteen. Klo 1 on lähinnä suositeltava juhlien päättymisaika, jotta kaikki varmasti ehtivät viimeiseen, klo 2 lähtevään lauttaan. Vasta klo 2 tilan täytyy olla tyhjillään. Tietenkin pyrimme aloittamaan juhlien lopettelua yhden maissa, mutta on tosi kiva tietää, ettei jo silloin tarvitse olla ulkona.

Toinen minua suuresti helpottanut tieto oli se, että tilavuokraan kuuluu varastohuone, johon saa tuoda tavaroita jo edellisenä päivänä klo 12 alkaen, ja joka tulee tyhjentää juhlien jälkeisenä päivänä klo 12 mennessä. Olin nimittäin hieman pelännyt, että aivan kaiken täytyy olla sisällä ja ulkona itse juhlatilan vuokra-ajan puitteissa. Vuokraan kuuluu myös perussiivous ja pöytäjärjestyksen purkaminen juhlien jälkeen, joten meidän täytyy vain hoitaa pois kaikki koristeet ja muut itse tuomamme varusteet.

En todellakaan väitä, että tiukka vuokra-aika ei olisi mikään ongelma. Monet pääkaupunkiseudun juhlapaikat saisi käyttöönsä koko viikonlopun ajaksi vähintään samalla tai reilusti alemmallakin hinnalla kuin Suomenlinnan juhlatilat. Varsinkin Tenalji von Fersen on tosi tyyris paikka ottaen huomioon tilan rajoitukset, mikä kieltämättä vähän mietityttää. Koen kuitenkin, että emme maksa pelkästä fyysisestä tilasta - minulle tärkeää on myös paikan ja sen ympäristön herättämä tunne sekä sen "viihdearvo" vieraiden kannalta. Onhan Suomenlinna myös historiallisesti merkittävä paikka ja sen vanhat rakennukset arvokkaita, mikä tietenkin näkyy hinnassa. Suomenlinnassa juhlapaikkana on kuitenkin niin paljon hyviä puolia, että ne painavat meidän vaakakupissamme enemmän kuin muutama huono.

Ihanteellisesta juhlapaikasta kirjoitin keväällä näin:

Meillä on yhtenä toiveena juhlapaikan suhteen se, että siellä olisi yksi iso sali, johon mahtuisivat kaikki pöydät ja olisi tilaa tanssia. Erityisbonuksena olisi, jos paikassa olisi jokin toinen huone, jossa voisimme järjestää vihkimisen, jotta pöytiä ei tarvitsisi siirrellä kesken juhlan. Haluaisimme myös, että juhlapaikka olisi kauniissa ympäristössä (ihan täysin luonnon keskellä ei tarvitse olla, jos paikassa olisi kuitenkin jonkinlainen piha ja vihreää ympärillä). Plussaa olisi vielä veden läheisyys - järven, meren, joen, kunhan olisi jotain vettä. Olisi myös kiva, jos juhlatila ei olisi perus jumppasali, sellaisia kuitenkaan väheksymättä.

Ihanaa lukea tätä muutamaa kuukautta myöhemmin ja huomata, että kaikki kriteerit yhtä lukuun ottamatta täyttyvät! Tenalji von Fersenissä ei nimittäin ole toista erillistä salia, jossa vihkimisen voisi järjestää. Tila on kuitenkin niin iso, että sinne jää pöytien asettelunkin jälkeen tarpeeksi suuri tyhjä tila, joka voi myöhemmin illalla toimittaa tanssilattian virkaa. Häiden toteutuvasta vierasmäärästä riippuen saatamme joutua siirtämään pari pöytää, mutta se ei loppujen lopuksi ole kova homma ja sujuu varmasti nopeasti. 

Toiveenamme on kuitenkin järjestää vihkiminen ulkona, jos sää vain sallii. Minulle tuli iloisena yllätyksenä, että Suomenlinnassa on useita virallisesti suositeltuja vihkipaikkoja (merkitty tähän karttaan). Olin varautunut kyselemään ulkovihkimisestä tyyliin "olisikohan mitenkään mahdollista", mutta kun kysyimme vihkimisestä sisällä Tenalji von Fersenissä, paikan esittelijä sanoi, että tavallisempaa on pitää vihkitilaisuus ulkona. Jos juhlan yhteydessä haluaa käyttää Suomenlinnan ulkotiloja, siihen täytyy pyytää etukäteen lupa Suomenlinnan hoitokunnalta. Meille kerrottiin, että lupa on pikemminkin muodollisuus, jonka avulla pyritään välttämään päällekkäisiä tilaisuuksia. Meillä onkin jo mieluinen vihkipaikka katsottuna ja ilmoitettuna, mistä voisin kirjoittaa myöhemmin lisää.

Tämä kaunis silta voisi sopia kuvauspaikaksi!

Olemme tosi tyytyväisiä hääpaikkavalintaamme! Suomenlinnan upea miljöö sykähdyttää meitä molempia juuri sillä lailla kuin juhlapaikan soisinkin tekevän. Uskon, että etenkin ulkomaalaiset vieraamme ihastuvat paikkaan. Se on myös käytännöllinen valinta, sillä oletan vieraiden yöpyvän Helsingin keskustassa, jolloin juhlapaikalle siirtyminen on helppoa eikä meidän tarvitse myöskään järjestää yhteiskuljetusta. Lisäksi Tenalji von Fersen on todella kaunis ja tunnelmallinen, lauttamatka on mukavan kutkuttava alku jännittävään päivään, ja saahan Suomenlinnasta myös upeita hääkuvia - en voi väittää, etteikö sekin olisi tärkeä seikka! Ainoa asia, mikä saattaisi latistaa tunnelmaa, olisi huono sää - Suomenlinnassa sateen ja tuulen vaikutus kun korostuu entisestään. Onneksi juhlatila on niin väljä, että koko hääjuhlan voi viettää mukavasti sisälläkin eikä tule varmasti ahdasta.

Nyt on sitten meilläkin tiedossa hääpäivän lisäksi ympäristö, johon voi alkaa häitä visualisoida. Ja päivän valinta avaa ovet palveluntarjoajien saatavuuksien selvittelyyn. Mistäs sitä seuraavaksi alkaisi huolehtia? :D