torstai 31. lokakuuta 2019

Kolmessa hääpukuliikkeessä

Niinattaren ja Glamourin lisäksi kävin yhteensä vielä kolmessa helsinkiläisessä hääpukuliikkeessä: Zazabellassa, White Dressissä ja käytettyjä pukuja myyvässä Lovebirdsissä. Ajattelin, että en tee omaa tekstiä joka liikkeestä, jotta en tuuttaa loppuvuotta täyteen pelkkiä hääpukuja.



Lovebirds-vierailu toteutui eräänä perjantaina. Olin tutkaillut pukuja liikkeen sivuilta useaan otteeseen, mutta puvut kuitenkin vaihtuvat liikkeessä niin tiuhaan tahtiin, ettei kaikkia ehditä edes lisätä nettiin. Jos käytetystä puvusta siis haaveilee, kannattaa vierailla liikkeessä vaikka parikin kertaa viikossa - uutta löytyy varmasti joka kerralla.



Tämä Minna Hepburnin 1920-luvun henkinen Maeve-puku oli suosikkini. Se oli unelmankevyt päällä ja siinä oli haluamaani vintagetyyliä. Puvun yleisilme oli kuitenkin mielestäni vähän "arkinen", varsinkin jälkeenpäin kuvista katsottuna.





Tätä pukua, jota sovitin toisella Lovebirds-käynnillä, harkitsin ihan tosissani ainakin sen päälläoloajan. Koko oli sopiva, sydänpäätie ja hameosan muoto kauniita eikä pitsiäkään puuttunut. Tykkäsin hieman pitsiliinamaisesta olemuksesta. Selän "aukko" ei ollut mieleeni, mutta sen olisi saanut muokattua helposti tavallisiksi leveiksi olkaimiksi. Jos puvussa olisi ollut vielä pitkät hihat, se olisi ollut todella paha vastus ykkössuosikilleni! Ehkä tästäkin kuitenkin kuvasta katsottuna puuttuu tietynlainen "vau"-fiilis. Kuulostan varmaan kamalan vaativalta, mutta kaikki hääpukuja etsineet varmaan tietävät tunteen!




Zazabellassa halusin käydä siksi, että olin ymmärtänyt siellä olevan aika suuri valikoima (ja todistanutkin sitä käydessäni siellä kaason roolissa). Sovitin siellä varmaan määrällisesti eniten pukuja ja paljon eri tyylejäkin, mutta mikään ei jäänyt kummittelemaan mieleen pidemmäksi aikaa.



Tässä puvussa tuli melkoisen kuninkaallinen olo! Vaikka en ollut lähtökohtaisesti ajatellut sileää satiinia pukuun, pidin siitä yllättävän paljon. Kyllä siinä oma viehätyksensä ehdottomasti on, vaikka pitsi tuntuukin minusta omemmalta.



Tämä puku taisi olla kaasojen suosikki kaikista siihen asti sovittamistani puvuista. Kuten Glamourin "mustan hevosenkin" kohdalla, mielipide onnistui yllättämään minut :D Tässä oli kyllä todella kaunis selkä.





Tässä puvussa oli aivan mielettömän upea helmapitsi, ja yläosan ja hihojen pitsikuvioinnit toivat jostain syystä mieleen joutsenen (hyvällä tavalla!). Monet sovittamani puolimerenneitopuvut (ylipäätään, ei vain Zazabellassa) olivat vaatteina suoranaisia taideteoksia - harmi vain, että ne resonoivat kanssani oikeastaan kaikkein vähiten. Niitä osui sovitukseen kuitenkin aika monta, osittain siksi, että niissä oli pitkät hihat ja helman muotoa on vaikeampi nähdä henkarilla. Ja joitain teki mieli sovittaa muuten vain.



Pakko nostaa esille vielä tämä Zazabellan puku tuon järisyttävän ihanan pitsin vuoksi! Katson sitä edelleen aivan sydänsilmin. En kuitenkaan harkinnut tätä itselleni yläosan (etenkin selän) liiallisen avoimuuden vuoksi. Nuo "olkaimet" tuntuivat myös aika kireiltä ja ahdistavilta.


Stockmannin yläkerrassa sijaitsevassa White Dressissä sovituskokemus tuntui aika luksukselta valtavan sovitushuoneen ansiosta. Siellä asiointi oli hieman erilaista muihin liikkeisiin verrattuna, sillä siellä sovitettavat puvut valittiin kuvaston perusteella (myyjä saattoi myöhemmin tuoda omasta mielestään potentiaalisia pukuja).

Myyjä oli tomera, mutta asiantunteva :D

Tämä puku oli ehkä erikoisin kaikista, joita olen sovittanut. Olin bongannut sen liikkeen Instagramista, ja se olikin ainoa, jolla ajattelin olevan realistisia mahdollisuuksia. Livenä se ei kuitenkaan ihan vakuuttanut, enkä myöskään pitänyt rintsikkamaisesta selkäosasta. Trumpettihihat olivat kyllä aika kivat, vaikka ne toimisivat mielestäni paremmin pidempinä!



Tässä puvussa oli tosi kaunis yläosa, jonka illuusiotylli hämäsi silmää aika onnistuneesti. Oikeasti puku ei siis ole off-shoulder -mallinen, vaan sitä kannattelee verkkokangas, jonka reuna juuri ja juuri näkyy kuvassa.

White Dressin seinällä oli mainos puvusta, joka aiheutti pientä sydämentykytystä. Kävi ilmi, että puku olisi tulossa liikkeeseen seuraavalla viikolla, ja voisin tulla sovittamaan sitä myöhemmin. Teimmekin parin viikon päästä täsmäiskun White Dressiin vain sen puvun vuoksi, mutta jokin siinä kuitenkin tökki päällä ollessa. En ollut kovin pettynyt, sillä se puku oli lopulta ainoa todellinen haastaja suosikilleni, ja kun se ei vakuuttanut, lopullinen valinta oli helppo.

Aivan niin - hääpukuni on nyt löytynyt ja tilattu! Se olikin ensimmäinen hääpuku, jota koskaan sovitin. Halusin kuitenkin pohtia asiaa kunnolla ja nähdä muita vaihtoehtoja, sekä tietenkin ottaa kaiken ilon irti jännittävästä hääpukushoppailusta ja nauttia ajasta. Kävin kaikkiaan kuudessa eri hääpukuliikkeessä, mikä kuulostaa tavallaan paljolta ottaen huomioon miten aikaisin omaa pukuani sovitin, mutta hauskaa se oli! Olen myös iloinen, että en joutunut käymään mitään suurempaa mekkokamppailua pääni sisällä, vaan taisin aika hyvin tuntea itseni ja päädyin juuri sellaiseen pukuun, jollaisen olin sieluni silmillä itselläni nähnytkin. Nyt pitäisi vain odottaa huhtikuuhun asti, jolloin pukuni pitäisi saapua!


Mekkojutut eivät kuitenkaan aivan vielä ole lopussa, vaan kirjoitan lähitulevaisuudessa vielä yhdestä hääpukusovituksesta. Kävin Englannin-reissullamme eräässä lontoolaisessa vintagehääpukuliikkeessä, ja mielestäni se ansaitsee ihan oman postauksen. Jääkäämme odottelemaan sitä!





2 kommenttia:

  1. Onnittelut puvun löytymisestä! Itsekin päädyin ostamaan ensimmäisen sovittamani puvun :D On ihan kätevää kun suosikki löytyy sovitusten alussa, niin on jotain mihin verrata muita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! ❤️ Hauskaa, että sullakin se oli ensimmäinen! Vertailussa oli sekä hyvät että huonot puolet. En välttämättä osannut antaa kaikille puvuille reilua mahdollisuutta suosikkini takia, mutta ehkäpä se tosiaan oli merkki siitä, että puku on oikea :)

      Poista