Ensimmäisessä jaksossa oli oikeastaan melkein kaikki, mikä vanhoissa Satuhäissäkin oli hyvää. Omapäinen morsian aiheutti draamaa, mutta lopulta häät sujuivat hääparin toiveiden mukaan ja vierailla näytti olevan hauskaa.
Itselleni yksi pahimmista hääpainajaisista on se, että jokin asia jää aivan viime tinkaan, joten tämän morsiamen kenkä- ja koruetsintöjä häitä edeltävänä päivänä seurasin kauhunsekaisin tuntein. :D Minusta olisi hirveää, jos juuri ennen häitä pitäisi keskittyä mihinkään muuhun kuin rauhoittumiseen. Myös juhlapaikan koristeluhetki vaikutti todella stressaavalta. Kaikkeen ei tietenkään aina voi varautua, mutta toivoisin kuitenkin että itse siinä tilanteessa osaisin suhtautua yllätyksiin rauhallisella asenteella. Ainahan voi toki toivoa.
Juhlapaikka näytti kuitenkin loppujen lopuksi minusta aika kivalta, ainakin se vähä mitä näytettiin. Itse tila vaikutti valoisalta, ja sijainti lammen rannalla oli kaunis. Tykkään myös itse sellaista "kattokangaskoristeista", joita Unelmahäiden parilla oli.
Minusta oli kiva, että morsiamen italialaiset juuret tulivat myös häissä esiin, mutta ne taisivat kyllä viedä suurimman huomion. En myöskään ihan ymmärtänyt tarrojen liimaamista samppanjalaseihin. Tämän parin kohdalla häät olivat selkeästi enemmän morsiamen, eikä sulhanen vaikuttanut olevan ollenkaan kiinnostunut hääjärjestelyistä. Näin tämä varmasti joidenkin kohdalla onkin, mutta kyllä minusta olisi silti mukavaa, että häät olisivat joka näkökulmasta yhteinen juhla. Sekä morsian että sulhanen olivat kuitenkin selvästi tilanteeseen tyytyväisiä, joten se on tärkeintä.
Pari oppia omien häiden varalle sain tästä jaksosta:
1. muista varata sateenvarjo matkalle kampaajalta autoon
2. jos sulhanen soittaa häiden aamuna, älä tiuski vaikka mikä olisi
3. hanki hääkengät hyvissä ajoin, jotta ne ehtii ajaa sisään!
Ja pakko myöntää, että herkistyin, kun Orinoco Flow lähti soimaan. Se on yksi lempikappaleitani Enyalta, ja se olisi niin kiva soittaa omissakin häissä, mutta en tiedä, muistuttaisiko se kuitenkin vähän liikaa jostakin muusta. :D On aina hassua huomata, miten täysin tuntemattomien ihmisten (jotka eivät aina edes anna parasta kuvaa itsestään) televisiohäät saavat liikuttumaan: mitkähän itkuhanat sitten omissa häissä avautuvatkaan?
Kuka muu katsoi Unelmahäitä? Aiotteko katsoa seuraavatkin jaksot? Minä ainakin aion! :D
Kuva TV5
Oon oottanu tätä niin kauan! Vihdoin se on täällä! Ihan parasta! Istuin liimautuneena nojatuoliin koko reilun tunnin ajan! :) Ja totta kai minäkin itkin. Mulle toisen ihmisen itku on usein se laukaiseva tekijä. Tiedän itkeväni ihan hirveästi omissa häissä, mutta toivon, että esim kävellessä alttarille isäni ei itkisi, jotta minäkin pystyisin edes vähän yrittää hillitä itseäni.
VastaaPoistaOnneksi sarja alkoi taas, toivottavasti on tässä kaudessa on monta jaksoa. ♥
Samaa toivon minäkin, sekä jaksojen määrästä että oman hääitkun hillitsemisestä :)
PoistaMun mielestä satuhäät, tai siis unelmahäät on niin hyvä suomalisille sopiva hääohjelma. Sopivan yksinkertainen formaatti ja erilaisia pariskuntia. Ei aina jenkkiläisten överihäitä jaksa seurata.
VastaaPoistaTäysin samaa mieltä! Amerikkalainen draamakin on jotenkin ihan liiallista, Satu/Unelmahäissä sitä on juuri sopivasti suomalaiseen makuun :D
PoistaSatuhäät aka unelmahäät nykyään on ihana! Minusta tuntuu näin ekan jakson ja toisen jakson teaserin perusteella, että ollaan palattu satuhäiden alkukausiin, jolloin järjestelyissä oli paljon draamaa: morsiamet kiukuttelevat, itketään stressistä, sulhaset jäävät bridezillojen tallomiksi ja vetävät kännit häissään yms. Tai ainakin ihan viimeinen kausi satuhäitä oli minusta tosi lauhkean leppoisia vailla yllämainittuja 🤔
VastaaPoistaJoka tapauksessa ihanaa, että ollaan saatu Suomen paras hääohjelma jälleen ruutuun, koska on jenkkiohjelmat aika kivuliaita katsoa suomimorsiamen silmin. Viimein kaikki on hyvin!
Näin minäkin muistelisin! Multa jäi valitettavasti toisen jakson maistiainen väliin, kun suljin telkkarin liian aikaisin, mutta kuulin että se tosiaan oli aikamoinen :D en malta odottaa!
Poista